FT Zieda Tamasauskaite pitää kokousesitelmän Insights from the Kamppi area about the publicness of contemporary public spaces. Esitelmän jälkeen alkavassa vuosikokouksessa käsittelemme sääntömääräiset asiat seuraavan esityslistan mukaisesti:
1. Kokouksen avaaminen 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. Muut esille tulevat asiat 8. Kokouksen päättäminen
Kuvassa maiseman luonnealueet vuoden 1883 senaatinkartasta digitoituina ja yhdistettynä korkeusmalliin ja ilmakuvaan.
Huhtikuussa 2024 julkaistava Maiseman luonne. Luonnealuearviointi maisemademokratian edistäjänä -raportti on syntynyt ympäristöministeriön rahoittaman Maiseman luonnenanalyysi -hankkeen tuloksena. Raportti käsittelee maiseman luonnealuearviointimenetelmää sekä kansainvälisen tutkimuksen että kansainvälisten ja kotimaisten tapausesimerkkien valossa. Mukana on tapausesimerkit Laitilan kaupungin keskustasta ja Porin Yyterinniemeltä.
Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen periaatteiden mukaisesti maisema ei rajaudu pelkkiin arvoalueisiin vaan siihen kuuluvat yleisesti luonnon ja kulttuurin yhteisvaikutuksen tuottama ympäristö sekä sen kulttuuriset merkitykset.
Kuinka maiseman luonne huomioidaan maankäytön suunnittelussa? Onko mahdollista edistää maisemademokratiaa ja kansalaisen osallisuutta kulttuuriperintöön? Julkistamistilaisuudessa kuulemme arviointimallista, joka mahdollistaa toimialarajat ylittävän kokonaisvaltaisen maisematiedon hyödyntämisen, sekä luomme katsauksen alan tutkimuksen näköaloihin.
Maiseman luonne. Luonnealuearviointi maisemademokratian edistäjänä -raportin julkistamistilaisuus Aika: Torstai 18.4.2024 klo 13-16 Paikka: Tieteiden talo, sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki
Ohjelma
Tervetuloa, dosentti Helena Lonkila, Kulttuuriympäristötutkimuksen seura ry.
Ympäristöministeriön terveiset, erityisasiantuntija Martina Reinikainen
Maiseman luonne: Luonnealuearviointi maisemademokratian edistäjänä -raportin esittely, väitöskirjatutkija Satu Sarkoranta
Maiseman luonnealuearvioinnin tutkimuksen näköaloja, Maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrynen
Kulttuuriympäristötutkimuksen seura esittäytyy Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n tuoreessa Muuriankkuri-julkaisussa 2/2023. Julkaisu ja parisivuinen artikkelimme (s. 30-31) on luettavissa tästä linkistä tai klikkaamalla kuvaa.
Ethnos ry:n Etnologian XII päivät järjestetään Helsingissä 14.-15.3.2024. Päivien aiheena on tutkimuksen tekemisen arki ja ihmistieteellisen tutkimuksen vahvat tai vaimennetut, innostuneet tai kriittiset, rakentavat tai raskauttavat äänet niin historiassa kuin nykypäivässä. Päivät sisältävät kiinnostavia keynote-puheenvuoroja ja työryhmiä esitelmineen.
Kulttuuriympäristötutkimuksen seura ry on päivillä mukana Monien äänten ja merkitysten kulttuuriympäristö -työryhmällä.
Työryhmään kutsutaan esityksiä, joissa käsitellään paikallisen ja kokemuksellisen tiedon merkityksiä sekä moniäänisyyden mahdollisuuksia kulttuuriympäristöjen, maiseman ja kulttuuriperinnön muotoutumisessa. Ryhmään toivotaan esityksiä, joissa käsitellään, millaista kulttuuriympäristöä tutkimuksissa ja selvityksissä tuotetaan ja kenen tai keiden ääni niissä kuuluu. Työryhmän esityksissä voidaan pohtia myös sitä, miten kulttuuriperintö voi toimia osallisuuden, kulttuurisen moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäjänä.
Kulttuuriympäristö on eri hallinnonsektorien ja tieteenalojen välisenä käsitteenä monien eri tieteenalojen ja oppiaineiden tutkimuskohteena. Yhteistä useille tutkimusasetelmille on, että niissä pyritään selvittämään, miten kulttuuriympäristö jäsentyy ihmisten, yhteisöjen ja hallinnon toiminnassa ja miten erilaiset kulttuuriympäristöprosessit muotoutuvat. Myös kulttuuriympäristötiedon luonne on tutkimuksen ja hallinnon toimien kohteena.
Kulttuuriympäristö- ja kulttuuriperintötutkimus sisältää usein moniäänisyyden idean, jolla tarkoitetaan esimerkiksi äänen antamista tutkittaville, erilaisten ristiriitaistenkin näkemysten mahdollistamista sekä asiantuntijapositioiden, tutkimusasetelmien ja käsitteiden uudelleen arviointia. Tällöin tutkimuksen tavoitteena voi olla yhteisöjen kokemuksellisen ympäristötiedon käsitteellistäminen osaksi tutkimusta ja integroituminen päätöksentekoon ja suunnitteluun. Käytännössä tämä voi tarkoittaa tutkijoiden, toimijoiden ja yhteisöjen välistä dialogia, neuvottelua ja jopa väittelyä. Myös kulttuuriympäristön materiaalisuus ansaitsee tulla kuulluksi.
Päivien esitelmäkutsu on auki 1.10.–6.11.2023. Esitelmäehdotukset (enintään 250 sanaa) lähetetään suoraan työryhmien yhteyshenkilöille. Esitelmäehdotuksen tulee sisältää esitelmän nimi, esitelmän pitäjän nimi sekä sähköpostiosoite. Esitelmäehdotuksen ja esitelmän tulee olla työryhmäkutsun kielellä. Ehdotuksen hyväksymisestä ilmoitetaan 23.11.2023 mennessä.
Monien äänten ja merkitysten kulttuuriympäristö -työryhmän esitelmäkutsu ja myös muut työryhmät on esitelty Etnologian päivien sivuilla https://ethnosry.org/tyoryhmat-ja-esitelmakutsu/. Muissa työryhmissä käsitellään muun muassa jokapäiväistä olemista kaupungeissa, kehollisuutta ja käsin kosketeltavaa tietoa, asiantuntijatyöstä kertovien aineistojen tulkintaa ja moraalisesti haastavia tutkimuskohteita.
Kirjoittaja: Ilona Hankonen Toimittajat: Helena Lonkila, Maunu Häyrynen, Katrina Virtanen
Raportti käsittelee maisemaosallisuuden toteutumista kansallisissa ohjelmissa ja strategioissa sekä havainnollistaa ajankohtaista keskustelua kokemuksellisesta tiedosta neljän tapausesimerkin avulla.
Selvitys nostaa esille neljä ajankohtaista kehittämiskohdetta Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen (Council of Europe Landscape Convention, CoELC) edistämiseksi ja samalla maisemademokratian ja kansalaisten osallistumisen turvaamiseksi:
1) Maisemakäsityksen ja maisematiedon laajentaminen ja kohdentaminen siten, että kokemuksellinen tieto integroituu ja käsitteellistyy ympäristösuunnittelun prosesseissa ja eri tietoarkkitehtuureissa,
2) arvoja törmäyttävien, kokemuksellista tietoa esille tuovien ja maisemademokratian toteutumisen kannalta oikea-aikaisten suunnittelu- ja osallisuuskäytäntöjen valtavirtaistaminen,
3) maisemapolitiikan hallinnon rakenteiden kehittäminen siten, että maisemademokratia sisältyy rakenteisiin läpileikkaavana teemana käytetyissä käsitteissä, suunnittelussa, seurannan kriteereissä, alueiden käytön ohjeissa, ympäristövaikutusten arvioinnissa ja muissa maisemaan liittyvissä prosesseissa sekä
4) maisemapolitiikkaa, maisemaa ja kulttuuriympäristöä tutkivien tieteen ja hallinnon alojen tutkimuksen, koulutuksen mallien ja rahoituksen kehittäminen.
Maisemapoliittisen tarkastelun tavoitteena tulee olla entistä moniäänisempi, joustavampi ja kokemuslähtöisempi tapa hahmottaa maisemaa ja sen arvoja kaikilla maankäytön osa-alueilla.
Kulttuuriympäristötutkimuksen seuran toimintakertomus vuodelta 2022 on valmistunut ja julkaisemme ohessa koosteen toiminnastamme. Vuoden aikana seuramme muun muassa valittiin Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäseneksi ja saimme rahoituksen hankkeelle ”Monen äänen maisema”, joka oli seuran ensimmäinen oma hanke. Sen tuottama raportti julkaistaan loppukeväästä. Järjestimme myös yhdessä Jyväskylän yliopiston, kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelman (KUOMA) ja Vesimaisemaverkoston kanssa Vesimaisemat Päijänteellä -seminaarin.
Seuran tapahtumat vuonna 2022
Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenyys
Kulttuuriympäristötutkimuksen seura valittiin Tieteellisten seurojen valtuuskunnan (TSV) jäseneksi ja puheenjohtaja Helena Lonkila osallistui TSV:n kevätkokoukseen sekä Tieteiden talon avajaisiin.
Monen äänen maisema
Kulttuuriympäristötutkimuksen seura tarjosi ympäristöministeriölle Monen äänen maisema -hankkeen toteutusta ja sai rahoituksen. Hankkeessa tuotettiin kirjallinen selvitys, työpajoja ja kansallinen seminaari, jossa käsitellään kokemuksellisen tiedon merkitystä maisemaa koskevissa suunnittelu-, suojelu- ja maankäyttöprosesseissa ja niiden entistä vahvemmin osaksi maisemapolitiikan laatimista ja toteuttamista.
Monen äänen maisema –hanke kytkeytyi ajankohtaiseen Suomen maisemaa koskevaan politiikkaohjelmatyöhön ja laajemmin globaaliin kestävyysmurrokseen. Projekti muodostui kuuden kuukauden työosuudesta, joka jakautui yleiseen taustaselvitykseen, valtakunnalliseen seminaariin ja Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta käsittelevään case-tarkasteluun.
Hankkeen tutkijana ja selvityksen tekijänä toimi FT Ilona Hankonen. Hankkeen ohjausryhmänä toimi Kulttuuriympäristötutkimuksen seura ry:n hallitus puheenjohtajanaan Helena Lonkila. Hankkeen tuloksia käsiteltiin Maisemaobservatoriossa (LoF) puheenjohtaja Maunu Häyrysen johdolla sekä esiteltiin Maisemasymposiumissa 9.11.2022 Säätytalolla Helsingissä ja Monen äänen maisema -seminaarissa 23.11.2022 Tieteiden talolla Helsingissä.
Hankkeen raportti Ilona Hankonen, Monen äänen maisema, Kokemuksellinen tieto maisemapolitiikassa (toim. Lonkila, Häyrynen ja Virtanen) ilmestyy keväällä 2023 Valtioneuvoston julkaisusarjassa.
Vesimaisemat Päijänteellä -seminaari
Kulttuuriympäristötutkimuksen seura järjesti yhdessä Jyväskylän yliopiston, kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelman (KUOMA) ja Vesimaisemaverkoston kanssa Vesimaisemat Päijänteellä -seminaarin 1.–2. marraskuuta 2022 Jyväskylän yliopistossa. Seminaarissa kuultiin puheenvuorot seuraavilta asiantuntijoilta: Helena Lonkila (JY), Simo Laakkosen (TY), Titta Lehtola (Väylävirasto), Mikko Penttinen (Mobilia), Eeva Raike ja Laura Puolamäki (TY), Jari Ilmonen (Metsähallitus), Sallamaria Tikkanen (Museovirasto, Vesimaisemaverkoston vetäjä), Päivi Halinen (Pro Päijänne ry) ja Mika Määttä (JY), Teea Kortetmäki (JY) ja Heikki Hanka (JY). Seminaarin päätteeksi vietettiin avoimen tiedon ilta yliopiston kirjastolla Lähteessä ja tehtiin päiväretki Säynätsalon arkkitehtuuriin, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan tutustuen.
Alan tutkimuksen ja koulutuksen arviointi sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Seura on jatkanut tiivistä yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa muun muassa Vesimaisemaverkostossa. Työryhmän puheenjohtaja on Sallamaria Tikkanen museovirastosta ja mukana seurasta ovat Helena Lonkila, Laura Seesmeri ja Anu Vauramo.
Seura osallistui aktiivisesti kulttuuriympäristö-, kulttuuriperintö- ja maisemapolitiikkaan. Seura kommentoi muinaismuistolain uudistuksen luonnosta, osallistui Syken tekemään ja kansallista maisemapolitiikkaa valmistelevaan maisemakyselyyn sekä antoi lausunnon luonnoksesta uudeksi metsästrategiaksi ja ehdotuksesta kulttuuriperintöstrategiaksi.
Jyväskylässä 22.3.2023
Helena Lonkila, puheenjohtaja Katrina Virtanen, sihteeri
Helluntai-ilta Seitenoikealla vuonna 1960, kuva: Urho Oikarinen, Sirkka Kinnusen kokoelma
Vesimaisemaverkosto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto järjestävät webinaarin Oulujoen vesistön muuttunut maisema23.5.2023 klo 13-15. Kulttuuriympäristötutkimuksen seura on osa Vesimaisemaverkostoa.
Webinaarin aiheena on toisen maailmansodan jälkeisen vesivoimarakentamisen aiheuttama muutos, jossa menetettiin paljon maisema-arvoja mutta saatiin tilalle laadukasta modernia teollisuusympäristöä. Webinaarin esitykset pohjautuvat 2019-22 toteutetussa Vesivoiman kulttuuriperintö (VekuVaku)-hankkeessa koottuihin muisteluksiin, vanhoihin valokuviin ja arkistolähteisiin sekä nykytilaa dokumentoivaan aineistoon ja kyläilloissa käytyihin keskusteluihin.
Tervetuloa Kulttuuriympäristötutkimuksen seuran etänä pidettävään vuosikokoukseen maanantaina 24.4.2023 klo 17.00!
Käsittelemme sääntömääräiset asiat. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki jäsenet ja jäsenyydestä kiinnostuneet.
Kokous pidetään Teamsissa. Osallistumislinkin ja kokousasiakirjat saat ilmoittautumalla osoitteeseen kulttuuriymparistotutkimus@gmail.com. Osallistumislinkki lähetetään viimeistään kokouspäivänä.
Suomessa on vireillä muinaismuistolain (295/1963) kokonaisuudistus, jota työstävien opetus- ja kulttuuriministeriön työ- ja seurantaryhmien toimikausi päättyy 31.3.2023. Lainvalmistelua on tehty vuorovaikutteisuuteen pyrkien järjestämällä lisäksi avoimia keskustelutilaisuuksia ja kuulemisia.
Muinaismuistolaki on yksi pisimpään voimassa olleista ympäristölaeista, jonka uudistustarve on monista syistä tunnistettu jo usean vuosikymmenen ajan. Kulttuuriympäristötutkimuksen seura esittää kiitoksen siitä, että kulttuuriympäristön kannalta merkittävän erityislain kokonaisvaltaiseen uudistamiseen on nyt ryhdytty.
Seura ottaa kommentoinnissaan kantaa lakiluonnokseen tutkimuksen näkökulmasta. Lisäksi seura toteaa yleisesti, että voimassa olevan muinaismuistolain tärkeä automaattisen rauhoituksen periaate on sisällytetty hyvällä tavalla luonnokseen siten, että rauhoitusperiaate on ikärajoittain porrastettu ottaen huomioon sen, että varsinkin muiden kuin esihistoriallisten arkeologisten kohteiden määrä runsastuu ja karttuu jatkuvasti (luku 2). Luonnoksessa sääntely on voimassa olevaan lakiin nähden huomattavasti laaja-alaisempaa ja tarkempaa, mitä voi pitää lähtökohtaisesti hyvänä. Lakiluonnoksen säännöksissä on vähemmän tulkinnanvaraisuutta kuin voimassa olevassa laissa. Luonnoksen ansioita on myös arkeologisen kulttuuriperinnön käsitteistön tarkentunut määrittely sekä saamelaisen arkeologisen kulttuuriperinnön huomioon ottaminen (luku 3). Aiempaa kattavammat säännösten perustelut ovat parannus muinaismuistolakiin verrattuna.
Seura pitää hyvänä sitä, että lakiluonnoksen 1 §:ssä arkeologisen perinnön tutkimisen turvaaminen todetaan yhtenä lain tarkoituksista. Luonnoksessa säännellään seikkaperäisesti arkeologisten jäännösten luvanvaraisesta tutkimisesta ja tutkimusluvasta (luku 5, § 34-40) ja uutena asiana käsitellään yksityiskohtaisesti kenttätutkimusten vähimmäisvaatimuksia (luku 9). Koska kenttätutkimukset pääsääntöisesti kajoavat ja samalla tuhoavat arkeologista kulttuuriperintöä, sääntelyn tarkentumista voi pitää hyvänä muutoksena.
Kulttuuriympäristön arkeologisen aineiston säilymisessä tiedon saanti ja laatu ovat keskeisessä asemassa. Tietovarannoilla on antikvaarisen toiminnan ohella merkitystä myös tieteellisen tutkimuksen lähteinä. Lakiluonnoksessa säännellään kokonaisvaltaisesti arkeologisia jäännöksiä ja löytöjä koskevan tiedon hallinnasta ja tiedon laadun turvaamisesta (luku 8). Kulttuuriympäristön vaalimisessa merkittävä lisäys on myös viranomaisen velvollisuus ilmoittaa jäännöksen rauhoituksesta maanomistajalle (65 §).
Lakiluonnos käsittää uutta, tarkentunutta ja yksityiskohtaista sääntelyä, jolla tulisi olemaan laajasti vaikutuksia arkeologisen kulttuuriperinnön hallinnan tehtäviin. Esimerkiksi tietovarantojen laadun ja hallinnan kehittämisen säännöksiin sisältyy suuria haasteita. Samoin jäännösten rauhoituksessa ikärajojen luotettava soveltaminen edellyttää saatavilla olevaa pätevää tutkimustietoa. Kasvavien taloudellisten sekä vastuuseen, osaamiseen ja tietoon liittyvien resurssien riittävä turvaaminen tulevat olemaan tärkeä osa muinaismuistolain kokonaisuudistuksen onnistumista.
Kulttuuriympäristötutkimuksen seura ry
Tampereen Pispalan raja-aita ympäristöineen on hyvin hoidettua ja informoitua arkeologista kulttuuriperintöä. Kuva: Ulla Lähdesmäki
Minkälainen on sinulle arjessa tärkeä maisema? Miten maisemista voitaisiin pitää huolta paremmin? Miten maisemia ja maisemapolitiikkaa tulisi kehittää? – Vastaa maisemakyselyihin!
Ympäristöministeriön tavoitteena on alkaa valmistella maisemien hoitoa, suojelua ja suunnittelua koskevia strategisia linjauksia vuoden 2023 aikana. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat keräävät linjausten valmistelun tueksi tietoa kahdella kyselyllä joulu–tammikuun aikana. Molemmat kyselyt toteutetaan yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.
Mikä kuuluu maisemiisi? -kysely on suunnattu kaikille maisemista kiinnostuneille, ja sillä selvitetään, minkälaiset asiat ovat ihmisille tärkeitä erityisesti arjen maisemissa ja minkälainen maisemiin liittyvä osallistuminen ja vaikuttaminen voisi kiinnostaa. Kyselyllä tutkijat haluavat myös selvittää, mihin ollaan tyytyväisiä ja mikä maisemien tulevaisuudessa mahdollisesti huolestuttaa.