Kulttuuriympäristötutkimuksen seura toimi keväällä 2024 yhtenä yhteistyötahona Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman järjestämällä Kulttuuriympäristökasvatuksen kurssilla. Sen teemana oli Viabundus Suomi 1350-1650 -hanke, jossa muodostetaan avoin paikkatietokanta ja karttaliittymä Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tielinjauksista. Kurssilla tutustuttiin historiallisiin tielinjauksiin ja etappipaikkoihin vierailijaluennoilla sekä Satakuntaan suuntautuneilla kenttäretkillä. Opiskelijat kirjoittivat tutkimushankkeen teemoista blogi- tai sanomalehtikirjoituksia, joihin he hakivat tietoja mm. kirjallisuudesta ja vanhoista kartoista. Lisäksi he tarjosivat kirjoituksiaan eri julkaisualustoille. Näin opiskelijat pääsivät tutustumaan kulttuuriympäristökasvatuksen teoreettisiin lähtökohtiin sekä käytännön toteutuksiin. Seura julkaisee oheisen Anna Poijärven ja Nea Ylikahrin kirjoituksen Ulvilan Haistilan lauttapaikasta. Se on julkaistu myös Ulvilan Keskiaikaisten Hansamarkkinoiden yhteydessä julkaistussa Hansa-Kansa -lehdessä.

Joet ovat olleet paitsi kulkureittejä, myös kulkemisen esteitä. Joen ylitys on voinut olla haastavaa, mutta jotenkin se on täytynyt järjestää. Ennen siltoja se tapahtui venein ja lautoin, ja yksi hyvin vanha Kokemäenjoen ylityspaikka on sijainnut Ulvilan Haistilassa.

Haistilan kylässä Ulvilassa sijainnut Haistilan lautta toimi vuosisatojen ajan tärkeänä Kokemäenjoen ylityspaikkana. Joen pohjoisrannalla sijaitsivat Ulvilan ja Liikistön keskukset, ja kulku sinne joen eteläpuolen kylistä sekä Turusta tulevalta tieltä piti järjestää jotenkin. Yksi keskiajan tärkeimmistä teistä oli Huovintie, joka oli osa Turusta Köyliön, Kokemäen ja Ulvilan kautta Pohjanmaalle johtanutta maantietä ja jonka arvellaan olevan yhtä vanha kuin Hämeen Härkätie. Huovintie ylitti Kokemäenjoen juuri Haistilassa.

Ensimmäiset tiedot Haistilassa olleesta lautasta ovat 1640-luvulta, mutta joen ylityspaikka on vakiintunut Haistilaan jo aiemmin, viimeistään 1500-luvulla. Ennen lauttaa joen ylitys tapahtui veneillä. Lautan tulo voidaan yhdistää kärryjen yleistymiseen, sillä kärryt tarvitsivat kunnollisen lautan joen ylitykseen. Haistilan lauttapaikan tärkeyttä korostaa se, että se oli pitkään koko seudun ainoa Kokemäenjoen ylityspaikka. Seuraava ylityspaikka oli vasta Kokemäellä ja ensimmäinen silta sijaitsi Tyrvään Vammaskoskella. Ensimmäiset tiedot Porissa sijainneesta lautasta ovat vasta vuodelta 1811. Poriin rakennettiin pontonisilta vuonna 1855 ja vuonna 1866 Ulvilan Friitalaan perustettiin kuvernöörin luvalla yksityinen lautta

Joen ylitys lautalla oli maksullinen viimeistään vuonna 1840. Vuonna 1866 ylikulku maksoi henkilöltä neljä penniä, hevoselta ja mieheltä 16 penniä ja hevoselta ja kärryiltä 20 penniä. Lautta oli tuolloin kapulalossi, jota liikuteltiin miesvoimin. Koska Haistilan lautta oli koko olemassaolonsa ajan puinen, oli se ajoittain uusittava. Haistilan viimeinen lautta, yhdeksän tonnia kantava puulossi, valmistui 1940-luvulla. Haistilan lautta lakkautettiin vuonna 1953 rakennetun Friitalan sillan myötä ja lautta siirrettiin työlautaksi Mäntyluotoon. Vaikka lauttaranta ei enää toimi kuten ennen, on se nykyään suosittu paikka virkistäytymisen kannalta. Joen rannalla on laitureita ja laavuja, joiden myötä on pääsy kalastamaan ja nauttimaan vanhasta kulttuuriympäristöstä nuotion äärellä. Vanhaa tietä pitkin pääsee kävelemään aivan rantaan asti, ja sen reunoja myötäilevät vielä vanhat puiset kaiteet. Haistilan lauttaranta on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäriston kohde. Se on asemakaavoitettu vuonna 2016.

Anna Poijärvi
Nea Ylikahri

Kirjoittajat ovat Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman opiskelijoita, jotka osallistuivat keväällä 2024 Kulttuuriympäristökasvatuksen kurssille.

Lähteet:

Häyrynen, M., & Lähteenmäki, M. (2009). Pohjanlahden rantatie: Ratsupolusta rannikon matkailutieksi. Turun yliopisto, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos.

Salminen, T. (1993). Huovintie Satakunnassa: Oripään ja Ulvilan välisen keskiaikaisen maantien linjaus ja sen muutokset uudella ajalla. Satakuntaliitto : Tielaitos.

Satakuntaliitto & Hiedanpää, J. (2011). Kokemäenjoen aalloilla ja rannoilla. Satakuntaliitto.

Tuomainen, K. & Luoto, K. (2022). Arkeologinen ja kulttuuriympäristöselvitys Haistila. Finnmap Infra Oy. https://vayliensuunnittelu.fi/tiedostot/suunnitelma/1.2.246.578.5.1.2277755628.2949662029/hyvaksymispaatos/02_Arkeologinenselvitys.pdf

Ympäristöministeriö on julkaissut Maiseman luonne. Luonnealuearviointi maisemademokratian edistäjänä -raportin, joka on laadittu Kulttuuriympäristötutkimuksen seuran Maiseman luonneanalyysi -hankkeessa. Raportin julkistamistilaisuutta vietettiin 18.4.2024 Tieteiden talolla.

Julkaisun pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-178-8

Kirjoittaja: Satu Sarkoranta
Toimittajat: Helena Lonkila ja Maunu Häyrynen

Raportti käsittelee maiseman luonnealuearviointimenetelmää kansainvälisen tutkimuksen ja tapaustutkimusten valossa. Tavoitteena on edistää Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen ja Faron yleissopimuksen toteuttamista sekä vahvistaa maisemademokratiaa ja kansalaisen osallisuutta kulttuuriperintöön.

Maiseman luonnealuearviointi mahdollistaa maisemaa koskevan monialaisen tiedon yhdistämisen yhteen tarkasteluun eri mittakaavoissa. Näin toimialarajat ylittävä kokonaisvaltainen maisematieto saadaan maankäytön suunnittelun tueksi ja osallisten kokemustieto mukaan luonnealueiden määrittelyyn.

Raportissa tarkastellaan maiseman luonnealuearvioinnin käsitteistöä ja taustoja sekä tutkimuskeskustelua ja esimerkkihankkeita. Tapaustutkimuksissa testataan menetelmän soveltuvuutta kahteen kotimaiseen kohdealueeseen, Laitilan kirkonkylään ja Porin Yyterinniemeen. Lopuksi esitetään malli Suomessa sovellettavalle maiseman luonnealuearvioinnille sekä menetelmän hyödyntämismahdollisuuksia ja jatkoselvitystarpeita.

Menetelmä jakautuu paikkatietotarkasteluun ja kenttätyöskentelyyn. Paikkatietotarkastelun aineistona ovat fyysiset maiseman piirteet sekä karttoina esitetty maisemahistoria ja osallistieto. Maiseman ja sen osien yksilöllinen luonne sekä luonnealueiden rajat saadaan yhdistämällä molemmat näkökulmat. Keskenään samankaltaisista luonnealueista voidaan muodostaa luonnealuetyyppejä.

Kulttuuriympäristötutkimuksen seuran toimintakertomus vuodelta 2023 on valmistunut ja julkaisemme ohessa koosteen hanketoiminnastamme. Ympäristöministeriö julkaisi alkuvuodesta selvitysraportin, joka laadittiin seuramme historian ensimmäisessä omassa hankkeessa Monen äänen maisema. Käynnistimme lisäksi syksyllä toisen hankkeemme Maiseman luonneanalyysi. Siinä jatkettiin aikaisemman hankkeen työtä osallistiedon ja kokemuksellisen tiedon integroimisessa kulttuuriympäristön käsitteeseen.

Seuran hankkeet vuonna 2023

Monen äänen maisema

Ympäristöministeriö julkaisi alkuvuodesta 2023 selvitysraportin, joka on laadittu Kulttuuriympäristötutkimuksen seuran Monen äänen maisema -hankkeessa. Raportin on kirjoittanut Ilona Hankonen ja sen ovat toimittaneet Helena Lonkila, Maunu Häyrynen ja Katrina Virtanen. Raportti käsittelee maisemaosallisuuden toteutumista kansallisissa ohjelmissa ja strategioissa sekä havainnollistaa ajankohtaista keskustelua kokemuksellisesta tiedosta neljän tapausesimerkin avulla. Selvitys nostaa esille neljä ajankohtaista kehittämiskohdetta Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen (Council of Europe Landscape Convention, CoELC) edistämiseksi ja samalla maisemademokratian ja kansalaisten osallistumisen turvaamiseksi:

1) maisemakäsityksen ja maisematiedon laajentaminen ja kohdentaminen siten, että kokemuksellinen tieto integroituu ja käsitteellistyy ympäristösuunnittelun prosesseissa ja eri tietoarkkitehtuureissa,

2) arvoja törmäyttävien, kokemuksellista tietoa esille tuovien ja maisemademokratian toteutumisen kannalta oikea-aikaisten suunnittelu- ja osallisuuskäytäntöjen valtavirtaistaminen,

3) maisemapolitiikan hallinnon rakenteiden kehittäminen siten, että maisemademokratia sisältyy rakenteisiin läpileikkaavana teemana käytetyissä käsitteissä, suunnittelussa, seurannan kriteereissä, alueiden käytön ohjeissa, ympäristövaikutusten arvioinnissa ja muissa maisemaan liittyvissä prosesseissa sekä

4) maisemapolitiikkaa, maisemaa ja kulttuuriympäristöä tutkivien tieteen ja hallinnon alojen tutkimuksen, koulutuksen mallien ja rahoituksen kehittäminen.

Maisemapoliittisen tarkastelun tavoitteena tulee olla entistä moniäänisempi, joustavampi ja kokemuslähtöisempi tapa hahmottaa maisemaa ja sen arvoja kaikilla maankäytön osa-alueilla.

Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-406-2

Maiseman luonneanalyysi

Seura käynnisti syksyllä 2023 Maiseman luonneanalyysi –hankkeen, jossa jatkettiin Monen äänen maisema -hankkeen työtä osallistiedon ja kokemuksellisen tiedon integroimisessa kulttuuriympäristön käsitteeseen. Hankkeessa tutkittiin maiseman luonneanalyysi -menetelmän soveltuvuutta suomalaiseen alueidenkäytön suunnitteluun. Menetelmä hyödyntää sekä saatavilla olevaan paikkatietoa että digitoitua historiallista karttamateriaalia, ja mahdollistaa myös osallistiedon hyödyntämisen maisemaa koskevan karttatason suunnittelussa. Hankkeen tutkijoina toimivat Satu Sarkoranta ja Hanna Kukola.

Ympäristöministeriö on julkaissut raportin huhtikuussa 2024. Sen on kirjoittanut Satu Sarkoranta ja toimittaneet Helena Lonkila ja Maunu Häyrynen. Raportti käsittelee maiseman luonnealuearviointimenetelmää kansainvälisen tutkimuksen ja tapaustutkimusten valossa. Tavoitteena on edistää Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen ja Faron yleissopimuksen toteuttamista sekä vahvistaa maisemademokratiaa ja kansalaisen osallisuutta kulttuuriperintöön.

Maiseman luonnealuearviointi mahdollistaa maisemaa koskevan monialaisen tiedon yhdistämisen yhteen tarkasteluun eri mittakaavoissa. Näin toimialarajat ylittävä kokonaisvaltainen maisematieto saadaan maankäytön suunnittelun tueksi ja osallisten kokemustieto mukaan luonnealueiden määrittelyyn.

Raportissa tarkastellaan maiseman luonnealuearvioinnin käsitteistöä ja taustoja sekä tutkimuskeskustelua ja esimerkkihankkeita. Tapaustutkimuksissa testataan menetelmän soveltuvuutta kahteen kotimaiseen kohdealueeseen, Laitilan kirkonkylään ja Porin Yyterinniemeen. Lopuksi esitetään malli Suomessa sovellettavalle maiseman luonnealuearvioinnille sekä menetelmän hyödyntämismahdollisuuksia ja jatkoselvitystarpeita.

Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-178-8

Jyväskylässä 27.3.2024

Helena Lonkila, puheenjohtaja
Pia Poskiparta, rahastonhoitaja

Kulttuuriympäristötutkimuksen seura

Tervetuloa seuran vuosikokoukseen kaikki jäsenet ja jäsenyydestä kiinnostuneet!

Aika: Keskiviikko 17.4.2024 klo 16.00
Paikka: Teams. Osallistumislinkin saat ilmoittautumalla osoitteeseen kulttuuriymparistotutkimus@gmail.com

FT Zieda Tamasauskaite pitää kokousesitelmän Insights from the Kamppi area about the publicness of contemporary public spaces. Esitelmän jälkeen alkavassa vuosikokouksessa käsittelemme sääntömääräiset asiat seuraavan esityslistan mukaisesti:

1. Kokouksen avaaminen
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Muut esille tulevat asiat
8. Kokouksen päättäminen

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Kulttuuriympäristötutkimuksen seura

Huhtikuussa 2024 julkaistava Maiseman luonne. Luonnealuearviointi maisemademokratian edistäjänä -raportti on syntynyt ympäristöministeriön rahoittaman Maiseman luonnenanalyysi -hankkeen tuloksena. Raportti käsittelee maiseman luonnealuearviointimenetelmää sekä kansainvälisen tutkimuksen että kansainvälisten ja kotimaisten tapausesimerkkien valossa. Mukana on tapausesimerkit Laitilan kaupungin keskustasta ja Porin Yyterinniemeltä.

Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen periaatteiden mukaisesti maisema ei rajaudu pelkkiin arvoalueisiin vaan siihen kuuluvat yleisesti luonnon ja kulttuurin yhteisvaikutuksen tuottama ympäristö sekä sen kulttuuriset merkitykset.

Kuinka maiseman luonne huomioidaan maankäytön suunnittelussa? Onko mahdollista edistää maisemademokratiaa ja kansalaisen osallisuutta kulttuuriperintöön? Julkistamistilaisuudessa kuulemme arviointimallista, joka mahdollistaa toimialarajat ylittävän kokonaisvaltaisen maisematiedon hyödyntämisen, sekä luomme katsauksen alan tutkimuksen näköaloihin.

Maiseman luonne. Luonnealuearviointi maisemademokratian edistäjänä -raportin julkistamistilaisuus 
Aika: Torstai 18.4.2024 klo 13-16
Paikka: Tieteiden talo, sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki

Ohjelma

• Tervetuloa, dosentti Helena Lonkila, Kulttuuriympäristötutkimuksen seura ry.
• Ympäristöministeriön terveiset, erityisasiantuntija Martina Reinikainen
• Maiseman luonne: Luonnealuearviointi maisemademokratian edistäjänä -raportin esittely, väitöskirjatutkija Satu Sarkoranta 
• Maiseman luonnealuearvioinnin tutkimuksen näköaloja, Maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrynen 
• Keskustelu ja päätössanat pj. Maunu Häyrynen
• Kahvitarjoilu

Ilmoittautuminen

• Tilaisuuteen mahtuu 60 henkilöä.
• Ilmoittaudu 14.4.24 mennessä osoitteessa https://link.webropol.com/ep/maisemanluonne

Kulttuuriympäristötutkimuksen seura esittäytyy Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n tuoreessa Muuriankkuri-julkaisussa 2/2023. Julkaisu ja parisivuinen artikkelimme (s. 30-31) on luettavissa tästä linkistä tai klikkaamalla kuvaa.

Ethnos ry:n Etnologian XII päivät järjestetään Helsingissä 14.-15.3.2024. Päivien aiheena on tutkimuksen tekemisen arki ja ihmistieteellisen tutkimuksen vahvat tai vaimennetut, innostuneet tai kriittiset, rakentavat tai raskauttavat äänet niin historiassa kuin nykypäivässä. Päivät sisältävät kiinnostavia keynote-puheenvuoroja ja työryhmiä esitelmineen.

Kulttuuriympäristötutkimuksen seura ry on päivillä mukana Monien äänten ja merkitysten kulttuuriympäristö -työryhmällä.

Työryhmään kutsutaan esityksiä, joissa käsitellään paikallisen ja kokemuksellisen tiedon merkityksiä sekä moniäänisyyden mahdollisuuksia kulttuuriympäristöjen, maiseman ja kulttuuriperinnön muotoutumisessa. Ryhmään toivotaan esityksiä, joissa käsitellään, millaista kulttuuriympäristöä tutkimuksissa ja selvityksissä tuotetaan ja kenen tai keiden ääni niissä kuuluu. Työryhmän esityksissä voidaan pohtia myös sitä, miten kulttuuriperintö voi toimia osallisuuden, kulttuurisen moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäjänä.

Kulttuuriympäristö on eri hallinnonsektorien ja tieteenalojen välisenä käsitteenä monien eri tieteenalojen ja oppiaineiden tutkimuskohteena. Yhteistä useille tutkimusasetelmille on, että niissä pyritään selvittämään, miten kulttuuriympäristö jäsentyy ihmisten, yhteisöjen ja hallinnon toiminnassa ja miten erilaiset kulttuuriympäristöprosessit muotoutuvat. Myös kulttuuriympäristötiedon luonne on tutkimuksen ja hallinnon toimien kohteena.

Kulttuuriympäristö- ja kulttuuriperintötutkimus sisältää usein moniäänisyyden idean, jolla tarkoitetaan esimerkiksi äänen antamista tutkittaville, erilaisten ristiriitaistenkin näkemysten mahdollistamista sekä asiantuntijapositioiden, tutkimusasetelmien ja käsitteiden uudelleen arviointia. Tällöin tutkimuksen tavoitteena voi olla yhteisöjen kokemuksellisen ympäristötiedon käsitteellistäminen osaksi tutkimusta ja integroituminen päätöksentekoon ja suunnitteluun. Käytännössä tämä voi tarkoittaa tutkijoiden, toimijoiden ja yhteisöjen välistä dialogia, neuvottelua ja jopa väittelyä. Myös kulttuuriympäristön materiaalisuus ansaitsee tulla kuulluksi.

Työryhmän puheenjohtajisto

Helena Lonkila, Kulttuuriympäristötutkimuksen seura ry., Jyväskylän yliopisto, helena.lonkila@jyu.fi 
Ilona Hankonen, Turun yliopisto, kihank@utu.fi 
Susanna Tyrväinen, Jyväskylän yliopisto, susanna.k.tyrvainen@student.jyu.fi (yhteyshenkilö)

Päivien esitelmäkutsu on auki 1.10.–6.11.2023. Esitelmäehdotukset (enintään 250 sanaa) lähetetään suoraan työryhmien yhteyshenkilöille. Esitelmäehdotuksen tulee sisältää esitelmän nimi, esitelmän pitäjän nimi sekä sähköpostiosoite. Esitelmäehdotuksen ja esitelmän tulee olla työryhmäkutsun kielellä. Ehdotuksen hyväksymisestä ilmoitetaan 23.11.2023 mennessä.

Monien äänten ja merkitysten kulttuuriympäristö -työryhmän esitelmäkutsu ja myös muut työryhmät on esitelty Etnologian päivien sivuilla https://ethnosry.org/tyoryhmat-ja-esitelmakutsu/. Muissa työryhmissä käsitellään muun muassa jokapäiväistä olemista kaupungeissa, kehollisuutta ja käsin kosketeltavaa tietoa, asiantuntijatyöstä kertovien aineistojen tulkintaa ja moraalisesti haastavia tutkimuskohteita. 

Lisätietoja Etnologian päivistä verkkosivulla https://ethnosry.org/etnologianpaivat/. 

Monien äänten ja merkitysten kulttuuriympäristö -työryhmän puolesta

Susanna Tyrväinen
susanna.k.tyrvainen@student.jyu.fi

Ympäristöministeriö on julkaissut selvitysraportin, joka on laadittu Kulttuuriympäristötutkimuksen seuran Monen äänen maisema -hankkeessa.

Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-406-2

Kirjoittaja: Ilona Hankonen
Toimittajat: Helena Lonkila, Maunu Häyrynen, Katrina Virtanen

Raportti käsittelee maisemaosallisuuden toteutumista kansallisissa ohjelmissa ja strategioissa sekä havainnollistaa ajankohtaista keskustelua kokemuksellisesta tiedosta neljän tapausesimerkin avulla.

Selvitys nostaa esille neljä ajankohtaista kehittämiskohdetta Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen (Council of Europe Landscape Convention, CoELC) edistämiseksi ja samalla maisemademokratian ja kansalaisten osallistumisen turvaamiseksi:

1) Maisemakäsityksen ja maisematiedon laajentaminen ja kohdentaminen siten, että kokemuksellinen tieto integroituu ja käsitteellistyy ympäristösuunnittelun prosesseissa ja eri tietoarkkitehtuureissa,

2) arvoja törmäyttävien, kokemuksellista tietoa esille tuovien ja maisemademokratian toteutumisen kannalta oikea-aikaisten suunnittelu- ja osallisuuskäytäntöjen valtavirtaistaminen,

3) maisemapolitiikan hallinnon rakenteiden kehittäminen siten, että maisemademokratia sisältyy rakenteisiin läpileikkaavana teemana käytetyissä käsitteissä, suunnittelussa, seurannan kriteereissä, alueiden käytön ohjeissa, ympäristövaikutusten arvioinnissa ja muissa maisemaan liittyvissä prosesseissa sekä

4) maisemapolitiikkaa, maisemaa ja kulttuuriympäristöä tutkivien tieteen ja hallinnon alojen tutkimuksen, koulutuksen mallien ja rahoituksen kehittäminen.

Maisemapoliittisen tarkastelun tavoitteena tulee olla entistä moniäänisempi, joustavampi ja kokemuslähtöisempi tapa hahmottaa maisemaa ja sen arvoja kaikilla maankäytön osa-alueilla.

Kulttuuriympäristötutkimuksen seuran toimintakertomus vuodelta 2022 on valmistunut ja julkaisemme ohessa koosteen toiminnastamme. Vuoden aikana seuramme muun muassa valittiin Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäseneksi ja saimme rahoituksen hankkeelle ”Monen äänen maisema”, joka oli seuran ensimmäinen oma hanke. Sen tuottama raportti julkaistaan loppukeväästä. Järjestimme myös yhdessä Jyväskylän yliopiston, kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelman (KUOMA) ja Vesimaisemaverkoston kanssa Vesimaisemat Päijänteellä -seminaarin.

Seuran tapahtumat vuonna 2022

Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenyys

Kulttuuriympäristötutkimuksen seura valittiin Tieteellisten seurojen valtuuskunnan (TSV) jäseneksi ja puheenjohtaja Helena Lonkila osallistui TSV:n kevätkokoukseen sekä Tieteiden talon avajaisiin.

Monen äänen maisema  

Kulttuuriympäristötutkimuksen seura tarjosi ympäristöministeriölle Monen äänen maisema  -hankkeen toteutusta ja sai rahoituksen. Hankkeessa tuotettiin kirjallinen selvitys, työpajoja ja kansallinen seminaari, jossa käsitellään kokemuksellisen tiedon merkitystä maisemaa koskevissa suunnittelu-, suojelu- ja maankäyttöprosesseissa ja niiden entistä vahvemmin osaksi maisemapolitiikan laatimista ja toteuttamista.  

Monen äänen maisema –hanke kytkeytyi ajankohtaiseen Suomen maisemaa koskevaan politiikkaohjelmatyöhön ja laajemmin globaaliin kestävyysmurrokseen. Projekti muodostui kuuden kuukauden työosuudesta, joka jakautui yleiseen taustaselvitykseen, valtakunnalliseen seminaariin ja Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta käsittelevään case-tarkasteluun. 

Hankkeen tutkijana ja selvityksen tekijänä toimi FT Ilona Hankonen. Hankkeen ohjausryhmänä toimi Kulttuuriympäristötutkimuksen seura ry:n hallitus puheenjohtajanaan Helena Lonkila. Hankkeen tuloksia käsiteltiin Maisemaobservatoriossa (LoF) puheenjohtaja Maunu Häyrysen johdolla sekä esiteltiin Maisemasymposiumissa 9.11.2022 Säätytalolla Helsingissä ja Monen äänen maisema -seminaarissa 23.11.2022 Tieteiden talolla Helsingissä.

Hankkeen raportti Ilona Hankonen, Monen äänen maisema, Kokemuksellinen tieto maisemapolitiikassa (toim. Lonkila, Häyrynen ja Virtanen) ilmestyy keväällä 2023 Valtioneuvoston julkaisusarjassa.


Vesimaisemat Päijänteellä -seminaari

Kulttuuriympäristötutkimuksen seura järjesti yhdessä Jyväskylän yliopiston, kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelman (KUOMA) ja Vesimaisemaverkoston kanssa Vesimaisemat Päijänteellä -seminaarin 1.–2. marraskuuta 2022 Jyväskylän yliopistossa. Seminaarissa kuultiin puheenvuorot seuraavilta asiantuntijoilta: Helena Lonkila (JY), Simo Laakkosen (TY), Titta Lehtola (Väylävirasto), Mikko Penttinen (Mobilia), Eeva Raike ja Laura Puolamäki (TY), Jari Ilmonen (Metsähallitus), Sallamaria Tikkanen (Museovirasto, Vesimaisemaverkoston vetäjä), Päivi Halinen (Pro Päijänne ry) ja Mika Määttä (JY), Teea Kortetmäki (JY) ja Heikki Hanka (JY). Seminaarin päätteeksi vietettiin avoimen tiedon ilta yliopiston kirjastolla Lähteessä ja tehtiin päiväretki Säynätsalon arkkitehtuuriin, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan tutustuen. 

Alan tutkimuksen ja koulutuksen arviointi sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen 

Seura on jatkanut tiivistä yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa muun muassa Vesimaisemaverkostossa. Työryhmän puheenjohtaja on Sallamaria Tikkanen museovirastosta ja mukana seurasta ovat Helena Lonkila, Laura Seesmeri ja Anu Vauramo.

Seura osallistui aktiivisesti kulttuuriympäristö-, kulttuuriperintö- ja maisemapolitiikkaan. Seura  kommentoi muinaismuistolain uudistuksen luonnosta, osallistui Syken tekemään ja kansallista maisemapolitiikkaa valmistelevaan maisemakyselyyn sekä antoi lausunnon luonnoksesta uudeksi metsästrategiaksi ja ehdotuksesta kulttuuriperintöstrategiaksi.

Jyväskylässä 22.3.2023

Helena Lonkila, puheenjohtaja
Katrina Virtanen, sihteeri 

Vesimaisemaverkosto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto järjestävät webinaarin Oulujoen vesistön muuttunut maisema 23.5.2023 klo 13-15. Kulttuuriympäristötutkimuksen seura on osa Vesimaisemaverkostoa.

Webinaarin aiheena on toisen maailmansodan jälkeisen vesivoimarakentamisen aiheuttama muutos, jossa menetettiin paljon maisema-arvoja mutta saatiin tilalle laadukasta modernia teollisuusympäristöä. Webinaarin esitykset pohjautuvat 2019-22 toteutetussa Vesivoiman kulttuuriperintö (VekuVaku)-hankkeessa koottuihin muisteluksiin, vanhoihin valokuviin ja arkistolähteisiin sekä nykytilaa dokumentoivaan aineistoon ja kyläilloissa käytyihin keskusteluihin.

Ohjelma

• Vesimaisemaverkoston tervehdys, erikoisasiantuntija Sallamaria Tikkanen Museovirasto
• Vanha vesimaisema katoaa, maakunta-arkkitehti Kirsti Reskalenko Pohjois-Pohjanmaan liitto
• Uusi teollinen arkkitehtuuri ja maisema tilalle, rakennustutkija Samuli Paitsola Museo- ja tiedekeskus Luuppi
• Miten ihmiset muistavat tämän muutoksen, HuK Salla Marjakangas
• Kommenttipuheenvuoro, erikoisasiantuntija Satu Kähkönen Museovirasto
• Kysymykset ja keskustelu

Lisätietoja ja linkki Teamsiin täältä