Kulttuuriympäristötutkimuksen seura toimi keväällä 2024 yhtenä yhteistyötahona Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman järjestämällä Kulttuuriympäristökasvatuksen kurssilla. Sen teemana oli Viabundus Suomi 1350-1650 -hanke, jossa muodostetaan avoin paikkatietokanta ja karttaliittymä Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tielinjauksista. Kurssilla tutustuttiin historiallisiin tielinjauksiin ja etappipaikkoihin vierailijaluennoilla sekä Satakuntaan suuntautuneilla kenttäretkillä. Opiskelijat kirjoittivat tutkimushankkeen teemoista blogi- tai sanomalehtikirjoituksia, joihin he hakivat tietoja mm. kirjallisuudesta ja vanhoista kartoista. Lisäksi he tarjosivat kirjoituksiaan eri julkaisualustoille. Näin opiskelijat pääsivät tutustumaan kulttuuriympäristökasvatuksen teoreettisiin lähtökohtiin sekä käytännön toteutuksiin. Seura julkaisee oheisen Anna Poijärven ja Nea Ylikahrin kirjoituksen Ulvilan Haistilan lauttapaikasta. Se on julkaistu myös Ulvilan Keskiaikaisten Hansamarkkinoiden yhteydessä julkaistussa Hansa-Kansa -lehdessä.

Joet ovat olleet paitsi kulkureittejä, myös kulkemisen esteitä. Joen ylitys on voinut olla haastavaa, mutta jotenkin se on täytynyt järjestää. Ennen siltoja se tapahtui venein ja lautoin, ja yksi hyvin vanha Kokemäenjoen ylityspaikka on sijainnut Ulvilan Haistilassa.

Haistilan kylässä Ulvilassa sijainnut Haistilan lautta toimi vuosisatojen ajan tärkeänä Kokemäenjoen ylityspaikkana. Joen pohjoisrannalla sijaitsivat Ulvilan ja Liikistön keskukset, ja kulku sinne joen eteläpuolen kylistä sekä Turusta tulevalta tieltä piti järjestää jotenkin. Yksi keskiajan tärkeimmistä teistä oli Huovintie, joka oli osa Turusta Köyliön, Kokemäen ja Ulvilan kautta Pohjanmaalle johtanutta maantietä ja jonka arvellaan olevan yhtä vanha kuin Hämeen Härkätie. Huovintie ylitti Kokemäenjoen juuri Haistilassa.

Ensimmäiset tiedot Haistilassa olleesta lautasta ovat 1640-luvulta, mutta joen ylityspaikka on vakiintunut Haistilaan jo aiemmin, viimeistään 1500-luvulla. Ennen lauttaa joen ylitys tapahtui veneillä. Lautan tulo voidaan yhdistää kärryjen yleistymiseen, sillä kärryt tarvitsivat kunnollisen lautan joen ylitykseen. Haistilan lauttapaikan tärkeyttä korostaa se, että se oli pitkään koko seudun ainoa Kokemäenjoen ylityspaikka. Seuraava ylityspaikka oli vasta Kokemäellä ja ensimmäinen silta sijaitsi Tyrvään Vammaskoskella. Ensimmäiset tiedot Porissa sijainneesta lautasta ovat vasta vuodelta 1811. Poriin rakennettiin pontonisilta vuonna 1855 ja vuonna 1866 Ulvilan Friitalaan perustettiin kuvernöörin luvalla yksityinen lautta

Joen ylitys lautalla oli maksullinen viimeistään vuonna 1840. Vuonna 1866 ylikulku maksoi henkilöltä neljä penniä, hevoselta ja mieheltä 16 penniä ja hevoselta ja kärryiltä 20 penniä. Lautta oli tuolloin kapulalossi, jota liikuteltiin miesvoimin. Koska Haistilan lautta oli koko olemassaolonsa ajan puinen, oli se ajoittain uusittava. Haistilan viimeinen lautta, yhdeksän tonnia kantava puulossi, valmistui 1940-luvulla. Haistilan lautta lakkautettiin vuonna 1953 rakennetun Friitalan sillan myötä ja lautta siirrettiin työlautaksi Mäntyluotoon. Vaikka lauttaranta ei enää toimi kuten ennen, on se nykyään suosittu paikka virkistäytymisen kannalta. Joen rannalla on laitureita ja laavuja, joiden myötä on pääsy kalastamaan ja nauttimaan vanhasta kulttuuriympäristöstä nuotion äärellä. Vanhaa tietä pitkin pääsee kävelemään aivan rantaan asti, ja sen reunoja myötäilevät vielä vanhat puiset kaiteet. Haistilan lauttaranta on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäriston kohde. Se on asemakaavoitettu vuonna 2016.

Anna Poijärvi
Nea Ylikahri

Kirjoittajat ovat Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman opiskelijoita, jotka osallistuivat keväällä 2024 Kulttuuriympäristökasvatuksen kurssille.

Lähteet:

Häyrynen, M., & Lähteenmäki, M. (2009). Pohjanlahden rantatie: Ratsupolusta rannikon matkailutieksi. Turun yliopisto, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos.

Salminen, T. (1993). Huovintie Satakunnassa: Oripään ja Ulvilan välisen keskiaikaisen maantien linjaus ja sen muutokset uudella ajalla. Satakuntaliitto : Tielaitos.

Satakuntaliitto & Hiedanpää, J. (2011). Kokemäenjoen aalloilla ja rannoilla. Satakuntaliitto.

Tuomainen, K. & Luoto, K. (2022). Arkeologinen ja kulttuuriympäristöselvitys Haistila. Finnmap Infra Oy. https://vayliensuunnittelu.fi/tiedostot/suunnitelma/1.2.246.578.5.1.2277755628.2949662029/hyvaksymispaatos/02_Arkeologinenselvitys.pdf