Kirjoittaja: Ilona Hankonen Toimittajat: Helena Lonkila, Maunu Häyrynen, Katrina Virtanen
Raportti käsittelee maisemaosallisuuden toteutumista kansallisissa ohjelmissa ja strategioissa sekä havainnollistaa ajankohtaista keskustelua kokemuksellisesta tiedosta neljän tapausesimerkin avulla.
Selvitys nostaa esille neljä ajankohtaista kehittämiskohdetta Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen (Council of Europe Landscape Convention, CoELC) edistämiseksi ja samalla maisemademokratian ja kansalaisten osallistumisen turvaamiseksi:
1) Maisemakäsityksen ja maisematiedon laajentaminen ja kohdentaminen siten, että kokemuksellinen tieto integroituu ja käsitteellistyy ympäristösuunnittelun prosesseissa ja eri tietoarkkitehtuureissa,
2) arvoja törmäyttävien, kokemuksellista tietoa esille tuovien ja maisemademokratian toteutumisen kannalta oikea-aikaisten suunnittelu- ja osallisuuskäytäntöjen valtavirtaistaminen,
3) maisemapolitiikan hallinnon rakenteiden kehittäminen siten, että maisemademokratia sisältyy rakenteisiin läpileikkaavana teemana käytetyissä käsitteissä, suunnittelussa, seurannan kriteereissä, alueiden käytön ohjeissa, ympäristövaikutusten arvioinnissa ja muissa maisemaan liittyvissä prosesseissa sekä
4) maisemapolitiikkaa, maisemaa ja kulttuuriympäristöä tutkivien tieteen ja hallinnon alojen tutkimuksen, koulutuksen mallien ja rahoituksen kehittäminen.
Maisemapoliittisen tarkastelun tavoitteena tulee olla entistä moniäänisempi, joustavampi ja kokemuslähtöisempi tapa hahmottaa maisemaa ja sen arvoja kaikilla maankäytön osa-alueilla.
Kulttuuriympäristötutkimuksen seuran toimintakertomus vuodelta 2022 on valmistunut ja julkaisemme ohessa koosteen toiminnastamme. Vuoden aikana seuramme muun muassa valittiin Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäseneksi ja saimme rahoituksen hankkeelle ”Monen äänen maisema”, joka oli seuran ensimmäinen oma hanke. Sen tuottama raportti julkaistaan loppukeväästä. Järjestimme myös yhdessä Jyväskylän yliopiston, kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelman (KUOMA) ja Vesimaisemaverkoston kanssa Vesimaisemat Päijänteellä -seminaarin.
Seuran tapahtumat vuonna 2022
Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenyys
Kulttuuriympäristötutkimuksen seura valittiin Tieteellisten seurojen valtuuskunnan (TSV) jäseneksi ja puheenjohtaja Helena Lonkila osallistui TSV:n kevätkokoukseen sekä Tieteiden talon avajaisiin.
Monen äänen maisema
Kulttuuriympäristötutkimuksen seura tarjosi ympäristöministeriölle Monen äänen maisema -hankkeen toteutusta ja sai rahoituksen. Hankkeessa tuotettiin kirjallinen selvitys, työpajoja ja kansallinen seminaari, jossa käsitellään kokemuksellisen tiedon merkitystä maisemaa koskevissa suunnittelu-, suojelu- ja maankäyttöprosesseissa ja niiden entistä vahvemmin osaksi maisemapolitiikan laatimista ja toteuttamista.
Monen äänen maisema –hanke kytkeytyi ajankohtaiseen Suomen maisemaa koskevaan politiikkaohjelmatyöhön ja laajemmin globaaliin kestävyysmurrokseen. Projekti muodostui kuuden kuukauden työosuudesta, joka jakautui yleiseen taustaselvitykseen, valtakunnalliseen seminaariin ja Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta käsittelevään case-tarkasteluun.
Hankkeen tutkijana ja selvityksen tekijänä toimi FT Ilona Hankonen. Hankkeen ohjausryhmänä toimi Kulttuuriympäristötutkimuksen seura ry:n hallitus puheenjohtajanaan Helena Lonkila. Hankkeen tuloksia käsiteltiin Maisemaobservatoriossa (LoF) puheenjohtaja Maunu Häyrysen johdolla sekä esiteltiin Maisemasymposiumissa 9.11.2022 Säätytalolla Helsingissä ja Monen äänen maisema -seminaarissa 23.11.2022 Tieteiden talolla Helsingissä.
Hankkeen raportti Ilona Hankonen, Monen äänen maisema, Kokemuksellinen tieto maisemapolitiikassa (toim. Lonkila, Häyrynen ja Virtanen) ilmestyy keväällä 2023 Valtioneuvoston julkaisusarjassa.
Vesimaisemat Päijänteellä -seminaari
Kulttuuriympäristötutkimuksen seura järjesti yhdessä Jyväskylän yliopiston, kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelman (KUOMA) ja Vesimaisemaverkoston kanssa Vesimaisemat Päijänteellä -seminaarin 1.–2. marraskuuta 2022 Jyväskylän yliopistossa. Seminaarissa kuultiin puheenvuorot seuraavilta asiantuntijoilta: Helena Lonkila (JY), Simo Laakkosen (TY), Titta Lehtola (Väylävirasto), Mikko Penttinen (Mobilia), Eeva Raike ja Laura Puolamäki (TY), Jari Ilmonen (Metsähallitus), Sallamaria Tikkanen (Museovirasto, Vesimaisemaverkoston vetäjä), Päivi Halinen (Pro Päijänne ry) ja Mika Määttä (JY), Teea Kortetmäki (JY) ja Heikki Hanka (JY). Seminaarin päätteeksi vietettiin avoimen tiedon ilta yliopiston kirjastolla Lähteessä ja tehtiin päiväretki Säynätsalon arkkitehtuuriin, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan tutustuen.
Alan tutkimuksen ja koulutuksen arviointi sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Seura on jatkanut tiivistä yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa muun muassa Vesimaisemaverkostossa. Työryhmän puheenjohtaja on Sallamaria Tikkanen museovirastosta ja mukana seurasta ovat Helena Lonkila, Laura Seesmeri ja Anu Vauramo.
Seura osallistui aktiivisesti kulttuuriympäristö-, kulttuuriperintö- ja maisemapolitiikkaan. Seura kommentoi muinaismuistolain uudistuksen luonnosta, osallistui Syken tekemään ja kansallista maisemapolitiikkaa valmistelevaan maisemakyselyyn sekä antoi lausunnon luonnoksesta uudeksi metsästrategiaksi ja ehdotuksesta kulttuuriperintöstrategiaksi.
Jyväskylässä 22.3.2023
Helena Lonkila, puheenjohtaja Katrina Virtanen, sihteeri
Helluntai-ilta Seitenoikealla vuonna 1960, kuva: Urho Oikarinen, Sirkka Kinnusen kokoelma
Vesimaisemaverkosto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto järjestävät webinaarin Oulujoen vesistön muuttunut maisema23.5.2023 klo 13-15. Kulttuuriympäristötutkimuksen seura on osa Vesimaisemaverkostoa.
Webinaarin aiheena on toisen maailmansodan jälkeisen vesivoimarakentamisen aiheuttama muutos, jossa menetettiin paljon maisema-arvoja mutta saatiin tilalle laadukasta modernia teollisuusympäristöä. Webinaarin esitykset pohjautuvat 2019-22 toteutetussa Vesivoiman kulttuuriperintö (VekuVaku)-hankkeessa koottuihin muisteluksiin, vanhoihin valokuviin ja arkistolähteisiin sekä nykytilaa dokumentoivaan aineistoon ja kyläilloissa käytyihin keskusteluihin.