Kiitos jäsenillemme ja Facebook-ryhmän seuraajille menneestä vuodesta 2021! Mukavaa, että kulttuuriympäristöt yhdistävät poikkeusolojen aikanakin.

Rauhallista joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta 2022!

Kulttuuriympäristötutkimuksen seura ry pitää uudistusta tervetulleena ja näkee uudistuksessa mahdollisuuksia edistää ja sujuvoittaa alueidenkäyttöä myös kulttuuriympäristön ja maiseman näkökulmista. 

Kulttuuriympäristötutkimuksen seura ry kiinnittää toistuvasti huomioita siihen, että kulttuuriympäristön ja maiseman, kulttuuriperinnön määrittely ja keskinäiset suhteet jäävät valmistelussa epämääräisiksi ja kapeiksi.  Seuran näkökulmasta on keskeistä, että laki antaa täsmällisen käsitteellisen perustan ja yhtenäiset periaatteet laadukkaan ja kulttuuriympäristön moninaiset arvot huomioon ottavan suunnittelun toteuttamiseksi.

Erityisesti maiseman käsitteen runsas käyttö ja käsitteen määrittelemättömyys käsiteluvussa, johtavat moniselitteisiin tulkintoihin. Seura muistuttaa toistuvasti että, Suomea velvoittaa kaikkiaan neljä maisema- ja kulttuuriympäristön suojelua koskevaa kansainvälistä sopimusta: Unescon yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi (1987); Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelun yleissopimus (1992); eurooppalainen yleissopimus arkeologisen kulttuuriperinnön suojelusta (1995); sekä eurooppalainen maisemayleissopimus (2006). Ne velvoittavat maita kulttuuri- ja luonnonperinnön, rakennustaiteellisen perinnön, arkeologisen perinnön, sekä luonnon- ja kulttuurimaisemien, suojelualueiden ja arkiympäristön turvaamiseen ja huomioimiseen alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa.

Kulttuuriympäristöstrategian (2014-2020) (VN:n periaatepäätös 20.3.2014) sivulla 9 määritellään kulttuurimaisema seuraavasti: Kulttuurimaisema on ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksena syntynyttä ympäristöä, jota voi tarkastella esimerkiksi alueellisena, visuaalisena, kokemuksellisena tai historiallisena kokonaisuutena.

Eurooppalainen maisemayleissopimus eli Firenzen sopimus (SopS 14/2006) määrittelee maiseman seuraavasti: ”maisema” tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/ tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta.

Kulttuuriympäristötutkimuksen seura ry esittää, että Määritelmät pykälään 3§ lisätään maiseman määritelmä, joka on sopusoinnussa kulttuuriympäristöstrategian ja eurooppalaisen maisemayleissopimuksen kanssa. Tällöin pykäläluonnoksissa esitetyt yleiset tavoitteet vastaisivat olemassa olevia säädöksiä ja täydentäisivät toisiaan sen sijaan että ne määriteltäisiin keskenään päällekkäisesti. Samalla määritelmän saisi kattamaan sekä aineellisen että aineettoman maiseman edellä mainittujen säädösten tarkoittamalla tavalla.

Seura esittää seuraavaa muotoilua: maisemalla tarkoitetaan ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksena syntynyttä ympäristöä alueellisena, visuaalisena, kokemuksellisena ja historiallisena kokonaisuutena.

Toiseksi Kulttuuriympäristötutkimuksen seura ry. nostaa esiin maakuntakaavan sisällön ja vaikuttavuuden.  Esityksen mukaan tulevassa maakuntakaavassa keskityttäisiin maakuntatasoisiin aluerakennetta sekä liikenne- ja viherverkoston kehittämisenperiaatteisiin ja maakuntakaavan oikeusvaikutukset rajattaisiin näihin. Kulttuuriympäristötutkimuksen seura katsoo, että vastaavan tasoista maankäytön ohjaus- ja suunnitteluinstrumenttia tarvitaan myös kulttuuriympäristön arvojen, kulttuurisen kestävyyden, rakennusten elinkaarien ja niiden potentiaalien vaalimisessa. 

Perusteluksi tälle seura nostaa esiin kuntien resurssien riittämättömyyden ja asiantuntijoiden osaamisalueiden kapeuden ja sen, että uudistuneessa Museolaissa 314/2019, luku 3 Vastuumuseot, vahvistettiin ja vastuutettiin nimenomaan maakuntatason kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristöosaamista ja tähän tarvittavia resursseja hyvin merkittävällä tavalla. 

Edellisen vuoksi on tärkeää, että Museolain 314/2019 toteutumista ja henkeä ei estetä Kaavoitus- ja rakentamislailla.  Kulttuuriympäristötutkimuksen seura katsoo että, kulttuuriperinnön, kulttuuriympäristöjen ja maiseman turvaamista ja vaalimista on syytä käsitellä jatkossa erityisesti maakuntatasolla, vaativan tason pätevyyden ja virkavastuun omaavien viranomaisten toimesta ja että maakuntakaavan oikeusvaikutukset turvataan myös kulttuuriympäristön osalta.

Kolmanneksi Kulttuuriympäristötutkimuksen seura kiinnittää huomiota siihen, että kulttuuriympäristön tilan seuranta on puutteellista ja epäjohdonmukaista ohjauksen eri tasoilla eikä lakiesitys sisällä yhdenmukaisia välineitä tai keinoja asian parantamiseksi, vaan työ on hajautettu Ely -keskusten ja kuntien vastuulle.  Kulttuuriympäristötutkimuksen seura katsoo, että kulttuuriympäristön tilan seuranta tulisi tehdä yhteismitallisesti ja yhdenmukaisesti. Seuranta tulisi esimerkiksi kytkeä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään siten, että sen avulla pystyttäisiin kokoamaan seurantatietoa yhteistoimivasti eri kulttuuriperintöaineistojen kanssa.

Kuva: Tapio Haaja (Unsplash)

Hyvä seuran jäsen,

Onhan sähköpostiosoitteesi ajantasalla Kulttuuriympäristötutkimuksen seuran jäsenrekisterissä? Jos osoitteesi on muuttunut tai et ole varma onko meillä oikea osoite, otathan yhteyttä:

kulttuuriymparistotutkimus@gmail.com

Kiitos!