Mikä on vesimaisema ja millaisia merkityksiä kulttuuriperintö luo tähän maisemaan? Mahdollistaako vesialueiden kulttuuriympäristötieto uudenlaisia luonto- ja kulttuurikokemuksia? Voidaanko kulttuuriperintötietoa arvottaa ja mikä on sen merkitys yhdyskuntasuunnittelussa?

Maisema vesirajassa-hanke nosti valtakunnalliseen keskusteluun Suomen vesialueiden kulttuuriperinnön vaalimisen ajankohtaisuuden ja nykytilanteen. Hankkeen järjestämässä webinaarissa tarkasteltiin vesimaiseman kulttuuriperinnön olemusta ja merkitystä laaja-alaisesti.  Hanke oli osa ympäristöministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamaa Kulttuuriympäristöstrategian (2014-2020) toimeenpanon arviointia.

Linkki webinaarin ohjelmaan:
Kulttuuriympäristömme.fi – Maisema vesirajassa webinaari

Webinaarin kulttuuriympäristöteemat

Maisema vesirajassa–webinaaria pohjusti  Kulttuuriympäristötutkimuksen seura ry:n laatima selvitys, Vesialueiden kulttuuriympäristön tilannekatsaus 2020. Selvitys kokosi Museoviraston, Väyläviraston ja Metsähallituksen aineistojen pohjalta yhteen, kuinka vedenalaisen sekä -rajaisen kulttuuriperinnön näkökulmia on huomioitu ja miten kulttuuriperinnön tietovarannot ovat lisääntyneet mainitulla ajanjaksolla.

Webinaarin aamupäivän yleisissä teemapuheenvuoroissa tarkasteltiin ajankohtaista vesialueiden kulttuuriperintötietoa, kokemusta ja kuvittelua osana vedenalaisen maiseman määritelmää, vesirajan muutosympäristöjä sekäkulttuuriperinnön huomioimista merialuesuunnittelussa.

Iltapäivällä sukellettiin Kulttuuriperintö vesimaisemassa-teemaotsikon mukaisesti syvemmälle vesimaisemaan. Kuullut esitykset kulttuuriperinnön huomioiminen virtavesikunnostuksissaja historiallinen kaupunkirakenteellinen muutos,ovat myös tulevien kulttuuriympäristöprosessien kannalta merkittäviä. Suomen Ramsar -alueiden kulttuuriperintöä sekä sisävesiväylien arvokohteita käsitelleet puheenvuorot perehdyttivät kuulijoita aineellisen kulttuuriperinnön teemoihin. 

Viimeisenä esitelty aihe, SYKEn avoimet aineistot ja palvelut, antoitaustaa avoimen datan ja tiedon mahdollisuuksista kestävän ympäristön ja yhteiskunnan rakentamisessa. 

Webinaarin keskusteluissa esiin nousseita aiheita

Webinaarin yhteydessä käyty vilkas keskustelu osoitti vesialueiden kulttuuriympäristöjen kiinnostavuuden ja mahdollisuudet aiheiden poikkitieteelliseen tarkasteluun. Loppukeskusteluun nousi useita aiheita, joita on syytä tarkastella myös tulevaisuudessa.

Uudet tutkimusnäkökulmat

• Muisti- ja kokemusperäisen tiedon sekä aineettoman kulttuuriperinnön merkitys tutkimuksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa.

• Luontoarvojen ja kulttuuriperinnön maisemallinen merkitys sekä eri intressien yhteensovittaminen esimerkiksi virtavesien kalatalouskunnostuksissa.

• Luonnonsuojeluun ja vedenalaisiin elinympäristöihin liittyvät hankkeet kulttuuriympäristö- ja maisematutkimuksen lähteinä.   

Menetelmien ja aineistojen yhteensovitettavuus

• Kehittyvien, eri menetelmillä tuotettujen aineistojen käyttö ja mahdollisuudet vedenalaisen maiseman kartoituksessa. 

• Vedenalaiskohteiden tieto- ja kuva-aineistojen yhdistäminen sekä saavutettavuus. 

• Vanhat tietoaineistot, kuten vesipiirien inventoinnit ja ilmavoimien vanhat kuvat tutkimusaineistona. 

Tutkimus- ja tarkastelukohteet

• Perinnebiotoopit ranta-alueilla. 

• Sisävesireittien ja virtavesikohteiden kulttuuriperintö. Esimerkkeinä vanhojen väylämerkkien tulevaisuus, perinneväyläajatus sekä vesimyllyjen inventoinnit ja tutkimus. 

• Vanhat purjelaivojen painolastipurkupaikat ja niiden inventoinnit. 

Maisema vesirajassa -teeman tulevaisuus

Ensimmäinen vedenalaista maisemaa käsittelevä seminaari järjestettiin vuonna 2009. Maisema vesirajassa -hanke ja –webinaari jatkoivat sekä kehittivät edelleen vesialueiden kulttuuriympäristöteemaa 2020 -luvun toimintaympäristöön ja tarpeisiin. 

Webinaarin loppupuheenvuoroissa nousi esiin näkemys siitä, että kulttuuriympäristö ja –perintö -näkökulmat on hyvä sisällyttää muihin laajoihin kokonaisuuksiin, kuten esimerkiksi merialuesuunnittelussa tai saaristopoliittisessa ohjelmassa on tehty. Näin teema voidaan paremmin tehdä näkyväksi aluesuunnittelussa, alueiden elinkeinojen kehittämisessä ja muussa käytännön yhteistyössä.

Yhtenä käytännössä toteutuvana mahdollisuutena voidaan tarkastella muun muassa Museoviraston uutta merellisen kulttuuriperinnön toimintaohjelmaa, jossa yhteistyö alueellisten vastuumuseoiden, yliopistojen tai muiden toimijoiden kanssa avaa uusia verkostoitumis- ja toteuttamistapoja. 

Jouni Mustonen
Kulttuuriympäristöamanuenssi
K.H. Renlundin museo
jouni.mustonen@kokkola.fi