Kulttuuriympäristötutkimuksen seura edisti viime vuonna alansa tieteellistä toimintaa muun muassa järjestämällä tapahtumia, arvioimalla alan tutkimusta ja koulutusta sekä olemalla mukana yhteistyö- ja edustustoiminnassa. Seura oli mukana seuraavissa tapahtumissa:

Tiivistyvä ja tihenevä – muuttuvan kaupungin kerrottu ja eletty arki 25.-26.4.2019

Kaupunkitutkimuksen päivien työryhmä järjestettiin yhdessä Tampereen yliopiston historian oppiaineen kanssa.  Puheenjohtajina toimivat: Helena Lonkila, FT, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto; Hannele Kuitunen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, rakennustutkija, Pirkanmaan maakuntamuseo; ja Hanna Tyvelä, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto. Työryhmässä lähestyttiin kaupunkia sekä tihenevän arjenettä tiiviimmän kaupunkirakenteen tilana. Esitelmät käsittelivät muutoksessa olevaa kaupunkia niin muistoina kuin tässä ajassa syntyvinä käsityksinäkin: elettynä, kerrottuna ja esitettynä. Kaupunkien muuttuvaa, tihenevää ja tiivistyvää arkea tarkasteltiin myös kaupunkisuunnittelun tai arkkitehtuurin historian näkökulmista.  Työryhmässä kuultiin seuraavat esitykset:

Jussi Lahtinen: Arkielämää muuttuvan kaupungin keskellä – Kaupunkiasuminen 1970-luvun arkirealistisen työläiskirjallisuuden kuvaamana
Hannele Kuitunen: Muistoista rakennettu kaupunki
Iida Kalakoski: Puurakennukset ja purkava täydennysrakentaminen
Helena Teräväinen: ”Vain metro ja kauppakeskusko lapsillemme?”
Timo Kopomaa: Höntsän tilallisuus: esioletuksia ja -havaintoja urbaanista pelailusta
Maunu Häyrynen ja Hannu Linkola: Paikallisylpeyden aiheista ongelmajätteeksi? Kuntien julkinen rakentaminen, maisemakuvasto ja rakennussuojelu
Paula Julin: Kulttuuriympäristön suojelun ja kiinteistökehittämisen asiantuntijayhteistyö kaupunkisuunnittelussa 

Tutkijatapaaminen Rauman Kylmäpihlajassa 21.-23.8.2019

Seuran ja Turun yliopiston maisemantutkimuksen yhdessä järjestämä maisemakuvastoon keskittynyt tutkijatapaaminen pidettiin Rauman Kylmäpihlajassa 21.-23. elokuuta 2019. Yli odotusten onnistuneen seminaarin päätteeksi ryhdyttiin kokoamaan kuvan ja kokemuksen teemoja pohtivaa tiedekirjaa, johon liittyen tullaan järjestämään jatkossakin tutkija/kirjoittajatapaamisia.  Tutkijatapaamisessa pidettiin seuraavat esitelmät:

Taneli Eskola: Maisema koettuna, kuvattuna ja luokiteltuna. Instagram-ajan pohdintoja
Heidi Haapoja-Mäkelä: Kansakunnan myyttinen historia, affektiivinen nationalismi ja kansalliset kuvasto
Maunu Häyrynen: Maisemakuvasto, liike ja paikkakokemus
Mikko Itälahti: Maisema(kuvasto), muutos ja ei-inhimillisen kohtaaminen
Hannu Linkola ja Antti Vallius: Kuva, affekti ja politiikka – Ympäristöhallinnon ja MTK:n maisemakuvastojen vertailua
Silja Nikula: Paikan kokemus piirtyy esiin
Laura Seesmeri: Kerrottu maisema. Kuvasto näkökulmana muistitietoaineistoon
Susanna Virkki: Politiikan kuvat

Kylmäpihlajan maisemakuvastotapaamisen teemana oli kuvan suhde kokemukseen. Maisemavalokuvaaja Taneli Eskola aiheen ytimessä. Kuva ja kuvateksti: Maunu Häyrynen 

Arvioi ja suojele matkailtavaa kulttuuriympäristöä 7.11.2019

Seura järjesti yhdessä Kulttuuriympäristön tutkimuksen ja MAMOMI-hankkeen kanssa seminaarin 7. marraskuuta 2019 Jyväskylän yliopistossa.  Ohjelmassa kuultiin seuraavat puheenvuorot:

Heikki Hanka ja Helena Lonkila: Tervetuloa – Ketterä kulttuuriympäristö kestävän matkailun konseptissa
Pauline von Bonsdorff: Moninaisuus – integriteetti – jatkumot: paikan henki ja sen
Salla Jutila: Paikallisasukas ja matkailija kohtaavat kulttuuriympäristössä
Airi Matila: Arvioi ja suojele matkailtavaa puustoista kulttuuriympäristöä
Annika Waenerberg: Taide- ja kulttuurihistoriallisia katseita matkailuympäristöihin, KUOMA/Jyväskylän yliopisto
Marianne Lehtimäki: Kestävä käyttö ylläpitää kulttuuriympäristöä
Päivi Halinen: Päijänne maailmankartalle –UNESCOn kestävän kehityksen mallialueella boostia vastuulliseen ja kestävään toimintaan

Lisäksi pidettiin pyöreän pöydän keskustelu: Kestävästi kehittyvät ja matkailtavat kulttuuriympäristöt, juontajina: Helena Lonkila ja Heikki Hanka. Keskustelijoina olivat: arkkitehti Marianne Lehtimäki, Yliopisto-opettaja Salla Jutila, Lapin yliopisto, asiantuntija Päivi Halinen, Pro Päijänne –yhdistys ja maakunta-arkkitehti Liisa Bergius, Keski-Suomen Liitto.

Seura arvioi vuonna 2019 myös alan tutkimusta ja koulutusta sekä oli mukana yhteistyö- ja edustustoiminnassa:

Seurantaraportti Kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanon toteutumisesta

Puheenjohtaja Helena Lonkila kokosi Kulttuuriympäristötutkimuksen seuran seurantaraportin Kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanon toteutumisesta ympäristöministeriön toimeksiannosta. Raportissa kuvattiin ja arvioitiin tiivisti Kulttuuriympäristöstrategian seuraavien toimenpiteiden toteutumista: 1. Tuetaan ja kehitetään ratkaisuja, joilla kulttuuriympäristön hoidon ja kestävän käytön avulla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, 12. Vahvistetaan kulttuuriympäristölähtöistä perustutkintoon tähtäävää ja asiantuntijoiden täydennyskoulutusta ja 13. Yleinen tutkimuksen koordinaatio.

Seura on sitoutunut Kulttuuriympäristöstrategian 2014-2020 toimeenpanosuunnitelmassa esitettyyn tavoitteeseen toteuttaa kulttuuriympäristöalan puolueeton laadun- ja vaikuttavuudenarviointi. Seura jatkaa tiivistä yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa Kulttuuriympäristöstrategiaan liittyen.

Seura kommentoialueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistustaympäristöministeriölle. Kommentin valmistelivat Helena Lonkila, Maunu Häyrynen ja Hannu Linkola. Seuran kommentissa otettiin kantaa siihen, että kulttuuriympäristön, maiseman ja kulttuurisesti kestävän kehityksen käsitteiden määrittely ja keskinäiset suhteet jäävät valmistelussa epämääräisiksi ja kapeiksi. Seura muistutti, että maankäytön ohjaus ja suunnittelu ovat keskeisiä välineitä kulttuuriympäristön arvojen, kulttuurisen kestävyyden ja potentiaalin vaalimisessa. Siksi on tärkeää, että kulttuuriympäristö ymmärretään holistisena ja kulttuuriympäristön ohjausalueita integroivana käsitteenä.

On tärkeää, että laki antaa riittävän käsitteellinen perustan ja yhtäläiset periaatteet laadukkaan ja kulttuuriympäristön moninaiset arvot huomioon ottavan suunnittelun toteuttamiseksi. Toiseksi seura esitti, että alustavien pykäläluonnosten perusteisiin lisätään maiseman määritelmä, joka on sopusoinnussa kulttuuriympäristöstrategian ja eurooppalaisen maisemayleissopimuksen kanssa. Tällöin pykäläluonnoksissa esitetyt yleiset tavoitteet vastaisivat olemassa olevia säädöksiä ja täydentäisivät toisiaan sen sijaan että ne määriteltäisiin keskenään päällekkäisesti. Samalla määritelmän saisi kattamaan sekä aineellista että aineetonta maisemaa edellä mainittujen säädösten tarkoittamalla tavalla. Seura esitti seuraavaa muotoilua: Maisemalla tarkoitetaan ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksena syntynyttä ympäristöä alueellisena, visuaalisena, kokemuksellisena ja historiallisena kokonaisuutena.

ERKO-hankkeen loppuraporttiyhteistyössä Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineen kanssa

Seura viimeisteli Kulttuuriympäristön asiantuntijan erikoistumiskoulutuksen kehittämishankkeen (ERKO) loppuraporttia yhteistyössä Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineen kanssa. Hanketta koordinoi maisemantutkimuksen oppiaine ja se perustui vuoden 2015 alusta voimaan tulleeseen yliopistolain uudistukseen. Hanketta johti maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrynen ja siinä työskentelivät FM Kirsi Niukko, FM Maaret Louhelainen, FM Laura Tarkkio ja fil.yo. Katrina Virtanen. Seuran hallitus on tarjonnut raportin viimeistelyssä asiantuntija- ja toimitusapua. Raportti ilmestyi maisemantutkimuksen oppiaineen ja seuran yhteisjulkaisuna keväällä 2019. Kulttuuriympäristöalan asiantuntijan erikoistumiskoulutuksen kehittämishanke. Loppuraportti. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman julkaisuja 55/Maunu Häyrynen, Helena Lonkila, Katrina Virtanen.

Tutustu raporttiin täällä:
https://research.utu.fi/converis/portal/Publication/39744938?auxfun=&lang=en_GB

Edustus Suomen maisemaobservatorion ohjausryhmässä

Seuralla on ollut edustus Suomen maisemaobservatorion (Landscape Observatory of Finland) ohjausryhmässä. Hallituksen jäsenistä observatorion toimintaan ovat osallistuneet puheenjohtaja Hannu Linkola seuran edustajana, Juan José Galan Vivas maisemaobservatorion ohjausryhmän puheenjohtajana sekä Maunu Häyrynen Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineen edustajana. Myös hallituksen jäsenet Helena Lonkila ja Mikko Härö ovat jäseninä maisemaobservatorion ohjausryhmässä.

Kiinnostaako Kulttuuriympäristötutkimuksen seuran jäsenyys? Liity jäseneksi täällä: https://kulttuuriymparistotutkimuksenseura.wordpress.com/jasenyys/

——
Katrina Virtanen, sihteeri
Kulttuuriympäristötutkimuksen seura
kulttuuriymparistotutkimus@gmail.com

Lähde: Otteita Helena Lonkilan laatimasta Kulttuuriympäristötutkimuksen seuran toimintakertomuksesta 2019.